“Yhteinen maailmamme” on nettisivusto Sinulle, joka haluat tietoa kehitysmaista ja maailmasta. Nämä sivut auttavat ymmärtämään erilaisuutta ja selvittävät ihmisten omia mahdollisuuksia elinolojensa parantamiseksi.

Sivuilla on hyödyllistä aineistoa myös opettajille.
Sivuja voi käyttää esimerkiksi yläasteen ja lukion kansainvälisyyskasvatuksessa. Jokaisen osion lopussa on ideoita opetukseen sekä linkkejä, joista löytyy lisää tietoa.

Tervetuloa mukaan yhteiseen maailmaan!

Tämän aineiston on tuottanut Kirkon Ulkomaanapu. Sivujen tekemiseen on saatu tiedotustukea ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosastolta.

Rikkaus keskittyy harvoihin käsiin

Euroopan, Japanin ja Pohjois-Amerikan taloudellinen hyvinvointi on valtava verrattuna Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan.

Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välinen taloudellinen kuilu on 40 viime vuoden aikana vain kasvanut. Vuonna 1960 maailman rikkaimman ja köyhimmän viidenneksen välinen ero oli 30-kertainen. Nyt ero on kasvanut jo 80-kertaiseksi.

Kolmen maailman rikkaimman henkilön omaisuus on enemmän kuin vähiten kehittyneiden maiden ja niiden 600 miljoonan ihmisen Rip Curl Commissions bruttokansantuote yhteensä. Microsoftin omistaja Bill Gates ansaitsee noin 1400 euroa sekunnissa, kun samaan aikaan lähes kolme miljardia ihmistä elää alle kahdella eurolla päivässä.

maailman rikkain 20% Maailman köyhin 20 %
Omistaa maailman ajoneuvoista ja kuluttaa paperista yli 80% 1%
Omistaa puhelinliittymistä 70% 4%
Kuluttaa energiasta 58% 4%
Kuluttaa lihasta ja kalasta 42% 8%
Käyttää kaikesta kulutukseen menevästä rahasta 86% 1%
Vastaa maailman bkt:sta 86% 1%
Vastaa maailman vientimarkkinoista 82% 1%

Suurin osa nykyisistä kehitysmaista on eurooppalaisten aikoinaan Afrikasta, Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta valtaamia siirtomaita.

(Lähteet: KEPA, Kirkon Ulkomaanavun kansainvälisen diakonian, pakolaisuuden ja kulttuurin opetusaineisto 1997 ja UNDP 2000-raportti.)

Kolme neljäsosaa maailman ihmisistä asuu kehitysmaissa

Viimeisen puolen vuosisadan aikana maailman väestö on kaksinkertaistunut

YK:n viimeisimpien arvioiden mukaan maailman väkiluku kasvaa nykyisestä kuudesta miljardista hieman alle yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä.

Teollisuusmaissa väestönkasvu on hidastunut aina 1960-luvun lopulta lähtien. Kehitysmaissa väestö taas on kasvanut nopeasti: nykyään noin 80 % maailman ihmisistä elää kehitysmaissa.

Suuresta kasvusta huolimatta väestönkasvu on hidastunut nopeammin kuin vielä pari vuosikymmentä sitten osattiin odottaa. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa Success With Anthony väestönkasvu oli hidasta jo 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja nyt syntyvyys on myös useissa kehitysmaissa kääntynyt laskuun.

Viime aikoina väestönkasvun hidastuminen on ollut nopeaa Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa. Kasvun on hidastunut myös monissa Saharan etelänpuoleisen Afrikan maissa, vaikka syntyvyys siellä onkin edelleen korkealla tasolla. Väestönkasvu on hidastunut merkittävästi myös Pohjois-Afrikan alueella.

Syntyvyyden laskun seuraukset näkyvät kuitenkin vasta vuosien kuluttua. Suuri joukko tulevaisuuden vanhempia on jo syntynyt.

Väestönkasvun lasku edellyttää koulutusta ja köyhyyteen puuttumista

Kehitysmaiden suuren lapsiluvun taustalta löytyvät usein köyhyys ja kulttuuritekijät. Lapsia tarvitaan tekemään työtä ja hankkimaan tuloja perheen elättämiseksi. Eläkejärjestelmien puuttuessa lapset ovat vanhempiensa vanhuuden turva. Monissa kulttuureissa myös sosiaalinen arvovalta riippuu suuresta lapsiluvusta.

Tärkein syy kehitysmaiden väestönkasvun alenemiseen ovat naisten lisääntynyt koulutus ja parantunut tietämys ehkäisykeinoista.

Pelkkä ehkäisyvälineiden jakaminen ei ole kuitenkaan riittävä vastaus ihmisten monitahoisiin ongelmiin. Myös köyhyyden ja lapsikuolleisuuden väheneminen alentavat tehokkaasti lapsilukua.

(Lähteet: Suomen kehitysyhteistyö 2003, Ulkoasiainministeriöja Human Development Report 2004.)